torstai 16. huhtikuuta 2020

Dag 29 / päivä 29

Uppe innan tuppen och jobba. Tur att det fanns att göra, annars skulle jag ha somnat. Jag kom hem till lektionen. Jag vet inte om jag vågar erkänna det här men vår kommunikation under lektionen har blivit så lätt nu. Ingen behov att skicka papperslappar och riskera att läraren upptäcker oss. Vi har en officiell chat berdvis diskussion och då har vi kaffegruppen. Papperslappar skulle faktiskt fungera lite sämre när vi sitter så långt borta från varandra. Duvorna skulle ha brottom.
Och nu orkar jag inte kolla rättstavningen.

-------

Aikainen mato tulee linnun nappaamaksi. Onneksi töissä oli töitä, niin pysyy paremmin virkeänä ja jaksaa vaikka sattuisi väsyttämäänkin. Koska eilen meni myöhempään sen kummallisen kokouksen takia pääsin aiemmin tänään ja ehdin hyvin luennolle ja vielä tekemään vähän muita opintoja ennen sitä. Luennon aikainen kommunikointi toisten kanssa on noussut aivan uudelle tasolle, kun enää ei tarvitse lähetellä paperilappuja. Se muuten olisikin aika hankalaa näin etänä.

Päivä 28 / Dag 28

Tänään piti alkaa koulu etänä. Olin siitä suunnattoman vihainen, koska meille tuli pari viikkoa sitten viesti, että aloitamme viikolla 17. Eilen neljän (16) jälkeen tuli viesti tämän päivän tunneista. Osoittautui, että yhtään mikään ei toiminut aluksi. Sitten kun alkoi toimimaan niin myös töissä näytettiin, että kyllä sielläkin osataan ja 4 min varoitusajalla oli lähdettävä kokoukseen sinne. Siellä meni yliajalle, mikä on siinä mielessä hyvä, että taidan lähteä huomenna vähän aiemmin töistä ja päästä tähän koneen ääreen etäileen.

Hirmuinen harmi, että koulu hoitaa asioita niin huonosti, se saa karvat pystyyn ja muuten mielenkiintoiset aiheet tuppaavat ärsyttämään. Tänään vielä jäi puolelta porukasta eka luento kuulematta. Tietysti se oli varmasti kaikkein mielenkiintoisin luento koko kurssilla.

Siitä asioiden hoitamisesta, tämä tuli kuulemma niin yhtäkkiä, että meille ei saatu tunnuksia valmiiksi. Tässä oli kuitenkin 4 viikkoa aikaa.

________

Skolan började i dag. Även jag är väldigt förlåtande så här under katastroftider var det här under all kritik. Bättre att jag inte säger mera om det,konstaterar bara att det kan inte bli mycket sämre. Ändå hade vi en av de bästa lektioner i dag. Jag börjar få lite självtroende på det jag själv skriver och säger och får så mycket från medstudenter och från den härliga läraren.


tiistai 14. huhtikuuta 2020

Päivä 27

Aika vaikea edes puhua mistään  karanteenista nyt, kun olen taas töissä. Pitää yrittää muistaa kaikki mahdolliset varovaisuusjutut, että ei vain tartutaan itseään tai muita, jos itse onkin jo tartutettu. On jotenki liian helppoa ajatella, että ei täällä pienellä paikkakunnalla saa tartuntaa. Tosiasia kuitenkin on, että kyllä saa. Eihän täällä säästytä muitakaan taudeilta. Sitä paitsi täällä on jo ollut monta tapausta ja ilmeisesti niiden tartuntaketjujakaan ei ole saatu jäljitettyä.

Harjoittelu on siis ohi ja opinnoista ei ole mitään tarkempaa tietoa. Tulin siis takaisin töihin. Katsotaan niitä opintojasitten joskus. Kävin ruokatunnilla Anne Frankin museossa virtuaali kierroksella. En osannut odottaa sen olevan niin iso talo. Kuvittelin aina sen pelkäksi vinttihuoneeksi. Miten ihmeessä niin isoa lisäosaa ei huomattu? En ole ainut asiaa ihmetellyt, kysymys oli esillä museon sivulla. Kukaan ei osaa selittää, miten se säilyi huomaamatta niin kauan.

torstai 9. huhtikuuta 2020

Päivä 22

Olen koittanut saada kunnialla loppuun etäharjoitteluni. Paljon voi tehdä etänä, mutta ymmärrän työntekijöiden turhautumisen, kun ei voi tavata ihmisiä niissä tilanteissa, joissa se olisi ehdottomasti tarpeellista. Omien opintojeni ja huomisen jumalanpalveluksen osalta sanoisin, että liturgista laulua on ollut vaikeaa harjoitella etänä. Onneksi meillä sentään on piano. Saarna julkaistiin netissä jo eilen, pieni varaslähtö, mutta onpahan siellä, jos joku sitä hoksaa etsiä.

Eilen oli kellokeskiviikko. Luin jostain sen olevan vanhaa perinnettä ja liittyvän siihen, että lehmille laitettiin kello kaulaan ja päästettiin laitumelle. Ihanko oikeasti?  Missä päin? Vai olisiko nimi kuitenkin perua kirkonkellojen vaientamisesta? Meillä on kevät edellä normaalia kevättä, mutta en taitaisi vielä päästää lehmiä ulos. Ehkä joskus 1,5 kk päästä.




Pääsiäskukat


lauantai 4. huhtikuuta 2020

Dag 17/ päivä 17

Nu har jag missat flera dagar! Dessutom har jag tappat räkningen hur många. Jag har haft en del skrivuppgifter och efter det är lusten att skriva lite till helt borta. Egentligen har jag inga aktuella uppgifter men jag försöker vara steget före för att nästa veckorna kommer att bli häftiga. Nästa vecka är min sista praktikvecka och jag ska jobba här i hemmaförsamlingen på fredag. Allra roligaste under veckan har varit att planera det. Vi bestämde även att jag ska spela in predikan i förväg så nu värmen jag bastustugan för att kunna hålla predikan (igen) i lugn och ro. 

Efter påsk ska jag tillbaka till jobbet. Skolan var alldeles för osäker om de lyckas att fortsätta med undervisningen och jobbet finns fortfarande kvar så bäst att fara dit så länge det finns. Efter det beslutet har jag hört från skolan att de ska fixa nåt sätt att ha undervisning. Därför lär jag inte ha tid för någonting annat. Det är synd för att jag har ett jätterolig slöjdprojekt på gång. Jag lovar att ha bilder på den imorgon, eller övermorgon.

------------------------------

Kamalasti muuta kirjoitettavaa, niin ei tahdo riittää virtaa tänne. Tänään on kuitenkin läes vapaapäivä. Aion kuitenkin tehdä saarnan äänityksen, niin saan sen pois alta. Lämmitän mökin sitä varten, niin ei tarvi täällä talossa häiritä muita mölinällä. (Saarna ei ole mölinää, mutta voi olla, että mölisen äänenavauksen.)
Aamulla esikoinen meni pikkukoiran kanssa lenkille. Isompi on tottunut, että hän saa mennä mukaan, ei pikkukoira. Kamala järkytys. Onneksi kuopus keksi, että nyt voi ottaa esille lempilelun, jonka pikkukoira aina raatelee rikki, eikä sitä voi oikeastaan koskaan käyttää. Sen jälkeen kävin itse isomman koiran kanssa hangella. Kummasti se kantaa koiraa, ei minua. Tai kantoi kyllä, kunnes ei enää kantanut. Koiran kanssa saa kyllä olla varovainen hangella, etteivät loukkaa tassuja.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Päivä 15

Eilen jäi päiväkirjailu väliin. Oli muuta luovaa hommaa ihan tarpeeksi. Ensin oli yksi etäluento ja illan yritin etsiä siihen kirjallisuutta. Siinä välissä yritin saada tehtyä yhden videonpätkän. Se onkin haastavaa hommaa. Onneksi sain ystävältä kätevän vinkin, miten saan sen filmin lähetettyä eteenpäin. Se olikin lopulta helpoin osa. Tai ei itse puhuminen ollut vaikeaa, sen olin jo hionut kohdalleen.  Mutta kameran asettelu ja erityisesti kamerassa näkyvän kuvan siedettävyys olivat haasteellisia.
Tänään vein lapsen ulkotreeneihin. Ero siihen sentään koko päivä mennyt, mutta jonnekin aika taas hupeni. Luulin saavani aikaan vaikka mitä, niin ei hupene aika matkoihin, mutta en nyt ole ihan varma onko se niin. Toisaalta, kun oikein mietin, niin on nyt ehditty paljon kaikenlaisia pikku juttuja, joille ei tahdo olla aikaa.

maanantai 30. maaliskuuta 2020

Dag 13/Päivä 13


I morse hade jag ett videomöte och innan det hade jag tänkt att se en filmsnutt. Jag hade glömt det men kom på det i sista stunden. Ett barn började sin PRAO och tyckte att det är jättetrevligt. Förhoppningsvis det fortsätter att vara det även resten av veckan. Jag satt ute i fin vädret och hade glömt helt bort att jag hade utvecklingssamtal. Eller jag trodde den var flyttad. Tur att det var även tänkt att ske genom telefon och jag lyckades svara när läraren ringde. 
Jag beställde lite pysselmaterial för att stödja en butik. Så säger jag, andra misstänkte att jag hade mera egoistiska skäl. Nu vågade jag prova bandvävning. Det delas inga bilder än. Troligen inte på länge.
Mycket av veckans schema måste göras om hela tiden och från den andra skolan har vi inte fått höra någon vettig förslag hur studierna kommer att ske i fortsättning. Tur att universitet var snabb med beslut och gjorde det på en gång att gälla hela termin. Jag är på stort sätt i min lugn pandemi-mode och stressar inte med det vad kommer att hända. Jag blir bara så irriterad av att inte acceptera rådande omständigheterna och jämt skicka meddelanden som säger mer eller mindre rakt att strax är vi tillbaka i det normala.


________________________________
Olin unohtaa, että lupasin katsoa yhden filmin ennen aamun videotapaamista. Onneksi muistin sen siinä viime tipassa. Muuten se sujuikin jo rutiinilla. Nyt on haasteena saarnan filmaaminen ja lähettäminen parille kuulijalle. Puhelimen kamera taitaa olla näppärin tapa, mutta miten saan lähettyä niin ison tiedoston.
Tilasin joku aika sitten käsityötarvikkeita. Sanoin motiiviksi putiikin tukemisen, mutta sitä ei kyllä täällä kotona uskottu. Kun nyt kokeilin pirtanauhan tekoa, niin kyllä suurin hyöty tästä varmaan oli rahan liikkuminen minulta kauppaan. En julkaise kuvia tästä, en varmaan vielä hyvin pitkään aikaan.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Päivä 12

Jag såg en vårblomma på väg upp på vår gård! Bara gröna delar, men det är början. Jag kollade platsen var vi brukar ha vårens första blommande blommor :




Päivä 11

Sain yhden lapsen leipomaan kanssani ja toisen suunnittelemaan linnunpöntön. Ihanaa vaihtelua viettää viikonloppua ilman opiskelujuttuja! On minulla yksi tehtävä ennen maanantaiaamua, mutta se ei tunnu tehtävältä; lupasin katsoa yhden netissä lähetettävän jumalanpalveluksen.

perjantai 27. maaliskuuta 2020

Päivä 10

Tänään oli aika pitää pitkäperjantain saarnaVähän outo aika sillemutta karanteenista tehtävän harjoittelun aikana asiat voivat olla outojaKoska lähes koko perhe oli kotona tein oman työhuoneen saunalleSaarnan lopuksi lauloin
Riihikirkkohymnin englanniksiYleisö ehdotti jälkeenpäinettä se olisi ollut kiva suomeksiMutta kaikki ei ehkä arvostaisiEn tiedäMitä luulette?
Ehdin laittaa lounaan ja leipoa maailman helpoimman vegaanisen suklaakakun ennen saarnan pitoa

_______________




Viedotapaamisessa ei haittaa, jos leggingsit ei aivan soinnu paidan väreihin.

__________

I dag var det dags för långfredagspredikan. Lite udda tid för det, men så blir det under udda tider. Jag höll predikan i bastustugan och predikade via videolänk. Jag avrundade predikan med en finsk sång på engelska. En av deltagarna tyckte att det skulle ha varit fint på finska. Jag är tveksam att sjunga på finska, ingen förstår då och många tycker att det är otrevlig. Jag vet inte. Vad säger ni? Det skulle bli som i gånga tider, predikan på svenska och "liturgin" på finska. Eller var det nu på latin.

torstai 26. maaliskuuta 2020

Päivä 9

Aamu alkoi videopalaverillä. Ei, vaan sen piti alkaa. Ensimmäisenä piti kiirehtiä viemään lapsen unohtama tietokone. Olin kehittämässä mehua lappapuuroa varten ja aioin keittää sen puuronkin jäähtymään. En kehittänyt. Se jäi palaverin jälkeisen videofikan aikana tehtäväksi. Tuli aika väkevää. Mutta ei konkareita eikä mitään sellaista!
Tietokoneeni on vähän huono. Kun olen videopuhelussa en saa oikein muita ohjelmia auki. Täytyy huomenna muistaa avata tarpeelliset ohjelmat ennen puhelua. Pääsemme testaamaan useamman henkilön puhelua; saan yleisöä kuuntelemaan saarnaa. Saarnan teksti on netissä, sen voi saada lukea pyynnöstä myöhemmin.
Tuntuu hassulta pitää videosaarna, mutta se on yhtäkkiä tämän päivän normaali. Joidenkin mielestä se on mahdotonta, aina on seisottava ihmisten edessä. Niinhän videosaarnassakin ollaan, vaikkakin eri muodossa.
Sain auottua pari pakettia. Väitin tilanteeni kannattaakseni putiikkia, mutta ei sitä kukaan usko.

_____
"Mamma har stickandet under kontroll — hon kan sluta när hon vill".



keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Dag 8 / päivä 8


Jag har skrivit några grejer för min uppsats. Det kan bero på att jag egentligen skulle göra nåt helt annat eller att jag hade så inspirerande dröm om saken. Jag var i ett möte med många finländare och där träffade jag kompisen från södra Sverige och ett par viktiga personer från norra delen. Jag pratade om mina frågeställningar med dem. Jag kom då på i morse att så kan jag göra! Kanske inte med alla, men några av dem. Jag har nämligen nu skrivit frågorna på finska och vill ha dem någorlunda fungerande så innan jag börjar översätta dem för att kunna visa till andra.  

Efter det har jag läst en bok för en kurs som jag inte går. Eller läst och läst, öppnat bläddrat och lyssnat. Trevligare än böcker jag har egentligen i högen. Jag har också stickat strumpan så att man kan tro att jag inte har gjort annat. Dessutom har jag haft kontakt med människorna i andra distanseringsgrottor.

Sonen hade prov och efter det spelade sönerna med bekanta från Finland. De låter så glada nu när de har bytt till andra spel. Jag fick en förklarning att det kan vara roligt på ett annat sätt även när man låter som man skulle bara vara på dåligt humör. Jag förstår det på nåt sätt. (Jag syr ju också själv.)
Hundarna är överlyckliga att vi är hemma. Jag är mycket hemma även annars, jag har ju varit distansstudent, men det är roligare med flera än bara jag.
I går kväll fick ja internet till bastun! Om allt går bra kan jag ha en sånglektion där. Jag har förbjud att ha sådana hemskheter inne i huset.


Sain kirjoitettua vähän lopputyön valmisteluja. Nyt pitäisi uskaltaa laittaa viestiä ohjaajalle, että muutettaisiin suunnitelmia haastattelututkimuksesta kaavakkeeseen. En minä ohjaajaa muuten pelkää, vaan sitä, että hänellä on kamalasti kaikkea pandemiatyötä eikä oikeasti aikaa nyt ohjaukselle. Mutta en nyt juuri tarvitsekaan kuin suostumuksen tähän muutokseen. Teen aluksi tämän suunnitelman suomeksi ja käännän vasta, kun alan olla aika tyytyväinen.

Lapset ovat pelanneet koulun jälkeen tietokoneella keskenään ja suomalaisten tuttujen kanssa. Kuulostavat iloisemmilta kuin muita pelejä pelatessaan. Minulle kyllä selitettiin jo, että pelaaminen voi olla hauskaa eri tavalla vaikka se kuulostaa siltä, että on koko ajan pahalla tuulella. Ehkä ymmärrän tämän jollain tasolla. (Minäkin ompelen.)

Ai niin! Saunassa on nyt netti. Jos sää sallii, niin voin yrittää olla siellä laulutunnilla huomenna. En kuulemma täällä sisällä saa harrastaa laulua.

tiistai 24. maaliskuuta 2020

Päivä 7 / dag 7


Päivä 7                                                     Dag 7      
Urheilutunti eri lajeja eri huoneissa        Idrott, olika grenar i olika rum
Kirjoitustehtäviä/ etälukiota                    Skrivuppgifter / distansskola
Ruokatunti                                               Matrast
Autetaan toisia tunti                                Hjälpa varandra lektion
Mammografia / etälukiota / ruotsia        Mammografi/ distasskola / svenska



Tänään ei ollut, minun osaltani, etäpalavereita eikä muita tapaamisia. Tein tehtävää yhdessä opiskelukavereiden kanssa. Tai siis jokainen teki omaa tehtäväänsä, mutta mietittiin joitain asioita yhdessä ja kommentoitiin juttuja. Jos ei siitä ole apua, niin on se ainakin hauskempaa. Molemmat pojat ovat kotona ja sain heidät jopa auttamaan toisiaan koulujutuissa. Kun tulin kotiin oli joku ehtinyt laittaa saunan lämpenemään. (Kuulemma kuopus.) Esikoisella on huomenna etäkoe, se on kuulemma jo kolmas tämän viikon aikana. Toimii kuulemma hyvin. Oikeasti ihmetyttää, miten on niin mahdoton ajatus saada yläasteelliset etäkouluun, kun se kuitenkin näyttää toimivan noin hyvin. Ymmärrän, että tämä on vaikeaa ammattikouluille, joista on vaikeaa antaa jokaiselle oppilaalle vaikkapa kaivinkone kotiin, että harjoittele tuolla.

Kävin hakemassa paketin, kun oli kuitenkin pakko olla kylillä. Kaupassa meinasi jopa ärsyttää, miten ihmisiä seisoskeli lasten kanssa tiiviissä ryhmissä. Sain kuitenkin paketin. Pihalla ihmettelin, että mitä oikein tilasinkaan. Muistin lopulta. Te saatte kuitenkin odottaa muutaman päivän, ennen kuin esittelen ostokseni.
---------------

I dag hade jag inga möten.  Det blev att jobba tillsammans med mina fina kursare. På sätt och vis att jobba och tillsammans. Vi hjälper, eller då inte hjälper varandra. Alla skriver nog individuellt men det är trevligt att diskutera om vad menas med frågor och vad menas med några begrepp. Kvalitén på svaren vi ger varandra varierar. Jag vet inte om vi är så stor nytta till varandra men det är åtminstone roligare. Jag fick till och med ungarna att hjälpa varandra med skolgrejer. Undra hur mycket mutor jag egentligen lovade till dem.
Efter att jag hade varit i mammografi hämtade jag ett paket. Jag höll på att bli vansinnig när jag såg hur folk träffar i affär, har med barn och klumpar sig så att de absolut inte har två meters säkerhetsavstånd, inte ens en meters. Jag fick till slut paketet och då stod jag ute vid bilen och undrade att vad i hela världen var det jag hade nu beställt. Jag kom på det till slut. Men ni får vänta ett tag till innan jag presenterar böckerna till er.

maanantai 23. maaliskuuta 2020

Dag 6 / päivä 6


I dag började min praktik. Det ska ske helt genom internet. Förra veckan visste vi inte än hur man ska göra, ska vi ha en del distans och en del på plats. Man kan inte planera så långt just nu. Nu känns det bra att veta att vi har planerat allt så här för jag tror att det kommer att bli hårdare regler och alla gudstjänster ska ställas in. Det enda som kan hota att planer håller nu är att internetnätet ska krascha. Eller att någon av oss blir så sjuk att kan inte alls delta. Nu är det bara att börja läsa och fundera på veckans uppgifter. Den första är att skriva en predika till fredag och fundera på lämpliga psalmer till. Den andra är att börja läsa lite om saker vi ska prata nästa vecka. Jag har också en annan skrivuppgift som jag måste börja skriva, det räcker inte att bara planera den i eget huvud.
Ett av barnen är hemma. Jag hann inte ha koll om han åkte skidor i morse innan hans distansskola började. Ett av barnen är fortfarande i skolan och vi är jätte oroliga för det.

Tänään alkoi harjoittelu. Onhan tämä aivan uniikki tilanne tehdä se kokonaan etänä. Vaikka olen ollut etäopiskelija vuosia ja tottunut siihen ja tiedän, että se sopii minulle erittäin hyvin, on harjoittelu vähän eri asia. Uskon toki, että tämäkin sopii minulle, mutta kukaan ei vielä osaa ja tunne rutiineja oikein hyvin. Tässähän niihin tutustutaan. Uskon, että tätä uhkaa lähinnä verkon mahdollinen kaatuminen tai jonkun asian osallisen sairastuminen. En tiedä miten hyvin voidaan varmistaa, että netti toimii, jos yhteiskunnan toiminnot alkavat olla uhattuina. Muuten uskon, että päätös siitä, että teen koko harjoittelun netissä on hyvä, nyt tähän ei enää tule muutoksia. Luulen, että pääsiäiseen mennessä kaikki kokoontumiset kielletään, eikä livetilaisuuksia voida enää järjestää. Se on tietysti harmi, että ei voida, mutta sekin on harmi, jos edelleen järjestetään, kun oikeastaan ei voida. Minun piti ilmeisesti laulaa litania pitkänäperjantaina. En oikein tiedä onko harmi vai helpotus, jos sitä ei tule.
Tämän viikon tehtäviin kuuluu saarnan kirjoittaminen ja sopivien virsien valinta. Lisäksi olisi hyvä ehtiä tutustua niihin toimintasuunnitelmiin, joista myöhemmin puhutaan. Lisäksi on vielä se kirjoitustehtävä, josta olen jo aiemminkin stressannut.
Yksi lapsi on kotona koulussa. Heidän etäkoulu alkoi vähän aikaa sitten. En ehtinyt seuraamaan kävikö lapsi hiihtämässä kestohangella ennen koulun alkua. Ehdotin sitä ja kielsin ottamasta koiraa mukaan, mutta sitten minun pitikin jo mennä omaan videokonferenssiini. Kuopus on edelleen koulussa ja se on meistä todella pelottavaa. Mieskin on töissä. Toivottavasti tajuavat pitää etäisyyttä ihmisiin jopa ruokatunnilla.
Meille tulee nyt toivottavasti netti saunalle ja saunan kuistille. Hoksasin juuri, että on myös pystyttävä lataamaan tietokonetta siellä. Täytyy varmaan varastaa jouluvalojen virta. Saunan valjastaminen kouluhuoneeksi voi olla tarpeellista, jos meitä on monta täällä etäopiskelemassa ja minun koulutukseen kuuluu esimerkiksi laulamista.



sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Päivä 5

Sunnuntai
Aamulla totesin, että auringon edessä on liikaa pilviä, eli ei mikään ulkona istuskelupäivä. Kuopus sanoi, että oli ollut parempi sää ennenkuin minä nousin ylös.
Esikoinen pyysi jo viimeksi käydessään, että vaihdettaisiin isompi ruukku hänen kasveilleen. Ostin ruukun ja multaa, mutta into jäi silloin vaihtamatta. Nyt olin ostanut pussillisen ilmastosipuleita (kasviksia, jotka muuten heitettäisiin menemään) istuttaakseni myös ne. Siivottiin keittiöön tilaa istutusoperaatiolle ja esikoinen organisoi siivousta yläkerrassa. Pojat tekivät peliluolasta liikuntasalin. Kaiken lisäksi tein ruokaa koko päivän. En ole edes ehtinyt kunnolla neulomaan.
Ei tämmönen touhuamisinto aivan tyhjästä tule: pitäisi kirjoittaa yksi tehtävä. Huomenna alkaa etäharjoittelu. Se voi viedä kaiken ajan.



_______
I dag har jag städat, planterat och lagat mat. Man gissar säkert att jag egentligen skulle behöva skriva en uppgift.
I morgon börjar min distanspraktik och jag tror den slukar all tid.

lauantai 21. maaliskuuta 2020

Dag 4 / päivä 4

Det är lördag så jag märker inte så stor skillnad. Minstingen hade teorilektion i trafikskolan. Jag tyckte att den skulle ha fått vara på distans.
Jag tänkte köpa rödsprit emellanåt men du fanns inte. Det delades ut plasthandskar vid dörren till affären. Jag var den enda som jag såg att använda dem. Jag försöker använda alla knappmaskiner med lillfingret och sedan undvika att röra på annat med det tills den är tvättat. Jag börjar lära mig att skriva med det.
Efter alla äventyrer i stan (sonens lektion, min besök i rldsorritaffären, mjölkhandel och stickandet i bilen) hämtade vi äldre sonen hem. Han fick köra. Han fick bromsa för renar. Det vart första gång under det här året han har övningskört att jag märkte att jag automatiskt trampade på obefintlig bromspedal.

_____
Koska on lauantai ei eroa normaaliin huomaa kovin selvästi. Kuopuksella oli ajokoulua, vaikka minä vastustin.
Kävin ostamassa puhdistusalkoholia. En oikeasti, koska se oli loppu. Ostin sitten uudelle tuulilasilleni uudet pyyhkijän sulat.
Nyt jo osasin ihan itse! Kun yritin ostaa ekaa kertaa täällä Ruotsissa, en tiennyt mikä niiden nimi on.  Käskin esikoista soittamaan ystävälleni ja kysymään. Ajoin autoa niin en voinut soittaa itse. Silloin 7 tai 8 vuotias esikoinen selitti aikansa ja sai lopulta sanan. Sitte minun piti sanoa se. Meni niin huonosti, että pojat eivät kehdanneet päästää minua ostamaan niitä. Esikoinen sanoi, että hänen on mentävä. Lopulta kuitenkin treenaus tuotti tulosta ja sain ostettua ne itse. Tänään kävelin vain kauppaan ja otin hyllystä. No ei sehän ihan niin mennyt. Hyllyn paikkaa oli siirretty syksyn jälkeen enkä meinannut löytää.
Kaupassa oli onneksi hyvin vähän asiakkaita ja käytin kiertoteitä, että en joutunut lähelle muita. Viimeinkin normaalikäyttäytymiseni on normaalia muidenkin mielestä. Kassat olivat kiinni ja piti maksaa itseskannauksella. Toivottavasti ei kuitenkaan tarvi mennä sinne enää ennen kuin pandemia on ohi.

perjantai 20. maaliskuuta 2020

Päivä 3/ Dag 3

Yritän nyt pysyä ruodussa vielä ainakin tässä vaiheessa ja kirjoittaa joka päivä. Tänään ei ollut varsinaisesti etä päivä, kävin töissä ja kuopus meni kouluun. Vanhin lapsista lähti äidilleen ja esikoinen on isällään. Saatiin sentään peliluola pelihuoneeseen, viimeinkin!  En tiedä, joko sieltä on yhteys suomen serkkuihin. Aiemmin kuopus on pelannut toisen serkkupojan kanssa. Onneksi näitä vielä huvittaa pelata. Jännää muuten, että yhtäkkiä kaikki valitus, että ihmiset on vain puhelimilla muuttuikin ongelmaksi, että kukaan ei enää halua olla netissä. Pitäisi päästä tekemään kaikkea sitä, mikä ei vielä kuukausi sitten kiinnostanut ketään. Onkohan meillä ihan väärä taktiikka yrittää vähentää ruutuaikaa?
Tänään on saunapäivä!

_____
Ingen riktig distansdag. Jag var på jobbet och minstingen i skolan. Äldsta barnet åkte och mellanbarnet har inte kommit hem.
Det vi har kallat spelrummet har nu blivit till ett spelrum. Förhoppningsvis barn har fått kontakt med sin kusin.
Tänk att det klagas så mycket att folk är bara online nuförtiden. Nu plötsligt vill alla vara sociala och överallt. Undra om sätten att försöka minska skärmtid är felaktiga?

torstai 19. maaliskuuta 2020

Dag 2

Redan i dag fick en uppgift. Jag måste alltså skriva igen och det är det jag inte behärskar. Jag förstod lite fel vad vi ska skriva om. Frågan var att vad kan berättelsen om Adam och Eva betyda för människorna i dag och det skulle svaras baserande på Bibelns tre första verserna.


Adam och Eva i de första 3 verserna: Gud skapade jorden. Vi vet från andra källor (läs :senare verser) att Adam kom först. En man fanns då. Jorden var öde och tom. Kan spegla mannens mind. Då sade Gud, låt ljuset komma och tada då hade vi Eva – en kvinna. Det står så på fjärde att Gud såg att ljuset var gott.

Om någon nu tycker att min tolkning är stöttande och toxisk feminist kan jag berätta att den är hellre lite av en parodi av en tolkningstradition som var rådande flera hundra år.

Utöver den här uppgiften har jag haft fikaträff med studiekompisar via livechatt. Trevligt. Dessutom har jag stickad och råkade räkna varv högt när andra pratade viktigare (tror de)  saker vid fikat. Jag trodde att jag kan räkna tyst, men jag kanske inte kan det.
Jag har lovat, nej, inte lovat, jag är tvingad att baka till jobbet i kväll. De får nöja sig med en kaka, utan pålägg och röra.

Jag är inte så här negativ som kan låter. Jag är bara så dålig på att baka och orolig för smitta när man tar med sig fikat.


____
Päivä 2.
Aamu oli taas aurinkoinen ja saunan kuistilla hyvä paikka kuunnella oppikirjaa. Tänään saatiin ensimmäinen etätehtävä. Ymmärsin sen vähän väärin ja tein erikoisen tulkinnan. Tulkitsin sen tulkinnan tuossa yllä. Haluaako joku siitä käännöksen.
Lapsia on kotona ja lupasin ostaa uuden pelin, että voi pelata yhdessä serkun kanssa. Hyvä idea.
Pitäisi leipoa töihin kakku. Olen jotenkin pakotetusti joutunut mukaan täkäläiseen tapaan tarjota "fika". En aio nyt hankkia leipää ja juustoja, porukka saa tyytyä vegaaniseen suklaakakkuun.
Olen aivan onnettoman huono leipuri, mutta tämä onnistui uskomattoman hyvin viimeksi.
___
Tämä tilanne on niin outo, että välillä tuntuu joltain peliltä tai leikiltä. Aivoille täytyy muistuttaa, että tätä nyt eletään siinä kukaan enää naura sille, että pesen käsiä ja käytän hanskoja.

Dag 2 – morgon.

Det är tidigt att skriva redan nu. Vill bara säga att nu är vi alla hemma. Barnet som egentligen har skola har lite hosta. Det lät som vanlig morgon hosta – vi är ofta snuviga och hostiga på morgonen,  men vem vet och inga risker tar vi nu.
Tur att det är en solig morgon och jag kan sitta på bastubron igen. Det har kommit en distansuppgift att skriva och meddelande att en helg kurs ges genom videolänk.
Jag tror jag sade det redan igår: jag behöver internet i bastun. Ni förstår att det blir spännande med alla videoseminarier när vi är så många in i huset. Det har uppstått diskussion om man måste ha byxorna på i videoseminarier.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Dag 1

De som har känt mig redan 15 år sedan vet att jag har varit bombsäker att pandemin kommer. Vilijonkan i mig har förberett sig till katastrofen när det har varit möjligt. I höstas tänkte jag faktiskt att jag ska rensa skafferiet från allt sånt som bara ligger där. Så kom jag på att men tänk om det blir katastrof. Så vi har a  fem paket florsocker, 4 burk sirap, flera olika mjölsorter än vad jag vet att existerar osv. Undrar  om vi kommer att äta upp något om dessa. Jag har funderat på att baka med florsockret till jobbet. Men jag glömde köpa andra grejer. Ja, det finns vissa saker som vi inte har i skafferiet, som margarin.
Jag måste erkänna att jag har hamstrat. Även här hemma sade de att det var ingen skillnad från det vanliga – jag beställde lite garn. Jag tyckte att det var en stor skillnad; jag brukar inte köpa bomullsgarn. Jag tror inte att jag kommer att ha så mycket mera tid att sticka än annars, skolorna är stängda men studier går vidare. Dessutom ska jag tillbaka till jobbet om jag kan. Jag tror att de inte stänger arbetsplatser även när någon där insjuknar. Det kommer säkert att hända, för eller senare.
Skolorna är, som sagt, stängda. Mina skolor, inte alla av barn. Även två av tre är redan hemma. De vet ändå hur studier kommer att ske nu. Det vet även jag från en skola men två andra är lite osäkra än. Det är mycket som är osäkert just nu: praktik, en annan praktik, mina anda jobb och säkert någonting till som om toapapper ska ta slut.
Man behöver inte ha känt mig femton år för att veta att jag inte ha världens bästa tålamod. Nu är jag ändå helt lugn. Utom en sak: att ett av barn går fortfarande i skolan. Jag är rädd att han hinner bli smittad där innan skolan stängs. Jag har påmint honom om att hålla distans, tvätta händer och gav handsprit att ha i fickan. Den sist nämnd hade hamnat tillbaka till bilen. Ändå, jag stressar inte så mycket jag jobbet att hända, även jag annars brukar göra det. Nu är det ändå som det är. Jag försöker njuta av den delen av saken att få vara hemma och leva ett lugnt liv. Visst är det enorm oro om framtiden, men jag litar på det att ordnar sig, att det tar hänsyn senare att världen blev som den blev. Eller så gör jag det som har varit så lockande när man har med uppsatsen. Det vart ju det ja. Jag hade tänkt att göra en intervjustudie. Troligen inte. Jag antingen väntar, ger upp eller ändrar form. Når jag rätta människor med internet enkelt?
I morse satt jag ute på bastubron. Stickade, chattade och läste. Hundarna är så mysig sällskap. <3 Om jag skriver även nästa gång, kan jag då fundera på att jobba distans. Jag tänker gudstjänster eller virtualcafé eller vad som helst. Service att dela ut toapapper till dem som inte kan springa runt stan för att söka det.
Förresten: vad tror ni om kvantmekanik och kristendomen?

PS. vill någon språkpolis desperat utöva sitt jobb bjuder jag gärna på mig.