keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Ulkosuomalainen, ja ruotsalainen, ihmettelee

Viime vuosituhannen lopulla olin vaihtarina Espanjassa. Niihin kuukausiin mahtuu paljon ihmeteltävää ja suomalaiselle erikoisia elämyksiä. Jopa kaasupullojen ostaminen oli minulle eksoottinen kokemus. Kaasuvuoto ja sitä varten seinässä oleva reikä vielä eksoottisempia.
Nyt aion kuitenkin kertoa vähän yliopistosta.
Tenttikausi oli minulle siihen aikaan täysin vieras käsite, meillä Suomessa ainakin siihen aikaan oli tenttejä joka viikko. Se ei tietenkään tarkoita, että jokainen osallistui tenttiin joka viikko, mutta ymmärrätte varmaan pointin. Espanjassa tenttejä oli vain muutaman viikon aikana lukukausien lopussa. Paitsi oikiksessa, palaan siihen joskus myöhemmin.
Meillä kotona oli aina kylmä ja päätin lukea kirjastossa. Yliopiston kirjastossa oli täyttä joten ajattelin mennä kaupungin kirjastoon. Eka yrittämällä en saanut istumapaikkaa joten menin seuraavana päivänä hyvissä ajoin, tai niin luulin. Puolituntia ennen kirjaston avaamista oven takana oli monen sadan metrin jono. Jäin jonon hännille, suomalainenhan jonottaa aina, jos löytää jonon.
Sain lopulta paikan täpötäydestä lukusalista. Minulla oli mukana limsapullo ja karkkilaatikko. Tupakkia jokaikisellä pään aukolla ketjussa vetelä valvoja täti tuli huomauttamaan, että salissa ei saa syödä edes karkkia. Mutta kuten jo varmaan huomasitte, polttaa sai. Olin toki jo tottunut siihen, osassa luentosaleista poltettiin. Tosin niissä sai myös syödä karkkia. Oman tiedekuntani, eli kemianlaitoksen, rakennuksessa tupakointiin luokissa. Geologian puolella ei. Siellä koin silti sen suurimman järkytyksen, kun yliopiston kahvilassa oli A-oikeudet.  Keskellä päivää. Hyllyt notkuivat kaikenlaisia väkijuomia. En koskaan tilannut siellä mitään. Harmi, olisi pitänyt ihan vaan asian absurdiuden vuoksi.

Tätä ihmettelee ruotsalaisetkin. Täkäläinen alkoholipolitiikka onkin vielä suomalaista tiukempaa. Puoliso oli ällistynyt ruokakaupassa, kun siellä myytiin olutta ja siideriä. Nauroin silloin sille, mutta muutaman kuukauden päästä ihmettelin itse Helsingin markettien tarjontaa.

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia kulttuurieroja. Meillä pohjolassa ollaan niin kunnollisia. :)

    VastaaPoista
  2. Niin tosiaan ollaan. Moneen aikoinaan totuin Espanjassa, mutta ne yliopiston kahvilan viinahyllyt olivat aina käsittämättömät.

    VastaaPoista

Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.