Luen harvoin kirjoja
kahta kertaa, paitsi opiskellessa. Hiekkakirjan luin kuitenkin jo
toisen kerran. Uskonpa vielä lukevani osan tarinoista joskus
espanjaksi. Hiekkakirjan suomennos sisältää kaksi Borgesin
novellikokoelmaa: Brodien raportin (El Informe de Brodie) ja
Hiekkakirjan (El Libro de arena).
Borgesin novelleihin on
aina kätketty fantasia-avain; viittaus johonkin tunnettuun
kertomukseen tai tapahtumaan. Joskus viittaus on suora, joskus se on
kätketty henkilöiden tai paikkojen nimiin.
Suurin osa novelleista
ei avaudu minulle lainkaan. En tunnista fantasia-avaimia ja ehkä
näitä novelleita ei pitäisikään lukea kerralla kovin montaa.
Joku aina herättää uteliaisuuden ja perehdyn niihin tarkemmin.
Yksi näistä, ilmeisesti suomentamaton, El Aleph (tietääkseni ei
suomennettu) muutti koko maailmankatsomukseni, kun luin ja analysoin
sitä. Taisinpa jopa tajuta sen fantasia-avaimen ihan itse. Osan olen
etsinyt netistä, tai lähdekirjallisuudesta.
Brodien raportin
novelleista suurin osa oli ihan mitäänsanomattomia.
Hiekkakirja oli mielestäni parempi. Aion valita jonkun novellin, lukea sen uudelleen ja kaivella taustatietoja, kunhan saan inspiraation.
Hiekkakirja oli mielestäni parempi. Aion valita jonkun novellin, lukea sen uudelleen ja kaivella taustatietoja, kunhan saan inspiraation.
Borgesin oma suosikki on
Hiekkakirjan kolmas novelli Kongressi. En tunnistanut sen
fantasia-avainta, mutta uskon ymmärtäneeni sanoman. Jätän
kuitenkin kertomatta sen, ainakin toistaiseksi, jos joku aikoo lukea
novellin.
Keskeisiä teemoja ovat usein uskonto ja Raamattu, mutta vapaa-ajattelijan perspektiivistä. Ehkä, ja vain ehkä, Raamattu nähdään tässä kaunokirjallisena aarteena. Voi tietysti olla, että vain toivon niin. Muita toistuvasti esille tulevia asioita ovat sormus, shakki ja kirjat.
Keskeisiä teemoja ovat usein uskonto ja Raamattu, mutta vapaa-ajattelijan perspektiivistä. Ehkä, ja vain ehkä, Raamattu nähdään tässä kaunokirjallisena aarteena. Voi tietysti olla, että vain toivon niin. Muita toistuvasti esille tulevia asioita ovat sormus, shakki ja kirjat.
Kirjan on suomentanut
Pentti Saaritsa. Suomennos vaikuttaa hyvältä ja suomen kieli on
sujuvaa. Epäilen silti, että käännetystä versiosta jää
puuttumaan jotakin, mitä alkuperäisessä on. Ehkä juuri siksi moni
tarina jää laimeaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.