Madonlukujen Serentiksellä on myös inhottava ja
ilkeä alter ego: Vähän niin kuin Tohtori Jekyllin Mr. Hyde. Tosin
toisin kuin Hyde, joka kuvaa viinasta näsähtävää alter egoa, ei
Serentiksen pahan puolen houkutteluun tarvita minkään laisia
juomia. Rillit ja irti revityt neloset kasvavat ties mistä syystä,
mahdollisesti hormoneiden tai tuulensuunnan vaikutuksesta. Yksi
tekijä on kyllä aika varma – nälkä, tai muu verensokereita
heittelevä tekijä.
------------------------------------------
Sain töissä tänään harjoittelijan. Arpa suosi
omaa bonuslastani, suosi siis siinä mielessä, että tietysti minun
valvonnassa kuka tahansa harjoittelee mieluimmin. Suurin osa aamusta
kului papereiden ihmettelyssä, ja työvaatteiden metsästämisessä.
(Onneksi ei sentään tarvinnut ihan kirjaimellisesti kaataa hirveä
saadakseen nahkaa työkenkiin.) Kun muodollisuudet oli viimein
hoidettu, lupasin ensimmäiseksi opettaa lapsen käyttämään
mikrometriä. Siinä vaiheessa tehtaan logistiikkaan tuli joku outo
vika (taas), eikä minun työni tullut mitattavaksi. Tosi hieno alku.
Seuraavaksi sitten meni sähköt. Koko tehdas, myöhemmin kuultiin,
että koko taajama, pimeni. Siinä vaiheessa tuumasin harjoittelijalle, että
lähdetään me kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.