Maalaaminen on kivaa. Tosin olin muuttaa mielipidettäni maalatessani roskista raakapuukattoa vinosti portailla roikkuen, toisella kädellä jostain tukea pitäen lamppu suussa. Myös portaiden maalaaminen ei mennyt koko ajan riittävän täydellisesti minun makuuni: en ole niin taitava ja kokenut, että saisin kaikki nurkat siisteiksi. Kun vielä haluaisin maalata kaikki askelmat samansuuntaisin vedoin, mutta unohdin joka kerroksen jälkeen, mihin suuntaan maalasinkaan, sain lisäpäänvaivaa. Lisäpää kuulostaa hyvältä, sellainen kannattaa hankkia noita murehtimisia varten.
Koska maalausprojekti on nyt toistaiseksi valmis, ehdin toivottavasti ensi viikolla blogata kirjan tai pari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.