Henrik Berggren: Det röda arvet (2014)

Marraskuussa tulee kuluneeksi 40-v Francon kuolemasta. Sen kunniaksi olen päättänyt kuunnella Espanjan sisällisotaa ja yhteiskuntaa sen jälkeen käsitteleviä kirjoja. Olen jo kuunnellut muutaman Francon aikaan sijoittuvan, mutta niissä yhteiskunta kuvaus on ollut vähäistä enkä ole paneutunut niihin sen tarkemmin.
Nyt käsiini sattui ihan sattumalta Espanjan sisällissotaa käsittelevä kirja, kun etsin seikkailua.

Kirjassa seikkaillaan kahdella aika tasolla, Baskimaassa vuonan 1938 ja Ruotsissa, Irlannissa ja Baskimaalla 2006. Ruotsalainen historiantutkija Thomas ja Irlantilainen reportteri Moira alkavat kaivelemaan menneisyyden rikoksia. Toinen puhtaasta mielenkiinnosta, toinen kostonhalusta. He törmäävät muihin reporttereihin ja tutkijoihin, joista kaikilla on henkilökohtaiset syynsä joko haluta vanha skandaali esille tai saada estettyä sen esille tulo. Välillä on vaikeaa seurata kuka on kenenkin puolella, se on tarkoituskin, päähenkilökään ei tunnu koskaan tietävän keneen luottaa. Se on kyllä realistista eikä seikkailukirjoille mitenkään tavatonta, mutta tekee kirjan välillä hankalasti seurattavaksi.

Kirjan on kirjoitettua minämuodossa ja kertojana on Thomas. Suurin osa kirjan kerronnasta on imperfektissä. Minämuoto ja imperfekti antaa vaikutelman, että kirjaa kerrotaan jälkeenpäin, eikä seurata tapahtumahetkellä.

Teemana on vapaaehtoiset Espanjan sisällissodassa. Aihe, joka on minulle ennestään aika tuntematon. Esille tulee sodan kauheudet ja puolin ja toisin tehdyt kamalat rikokset.

Kirjan lopussa kerrotaan lyhyesti, mikä kirjassa on todellista historiaa ja mikä keksittyä. Mikä on ehdottomasti suuri plussa, ainakin minun silmissäni.

Henrik Berggren on historioitsija ja kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Olof Palmen elämänkerta (2010).

Minulle entuudestaan täysin tuntematon kirjailija, mutta en olekaan erityisen kiinnostunut elämänkerroista (nykyään). Tästä kirjasta pidin, niin kuin yleensäkin pidän historiaa ja seikkailua sekoittavista kirjoista. Tämä erosi monista suosikeistani, sillä tässä ei ollut minkäänlaisia tieteis- ja fantasia osioita, vaan kaikki olisi periaatteessa voinut tapahtua ihan nomraalitodellisuudessamme. Päähenkilöiden suhteen pohdinta ja muiden siitä kommentoiminen häiritsi hieman, sitä olisi voinut olla vähemmän.

Kirjasta jäi mieleen yksi hieno vertaus: "Taivas oli lentokoneen harmaa". (Oma käännös.)

Kirjan lopussa oli linkki Espanjan sisällissotaa käsittelevään kirjallisuuteen: http://www.norstedts.se/Global/Dokument/Berggren_Laslista.pdf.