Tätä maratonia emännöi MarikaOksa.
Itse ilmoittauduin mukaan viime tipassa ja en lopulta päässyt tekemään oikein hyvää suoritusta. Tiesin, että en pysty osallistumaan aivan täysillä. Päätin kuitenkin lähteä mukaan tavoitteena saada luettua ihan lukemalla paperikirjaa, joka tuossa on jo hyvän aikaa ollut kesken. Aloitin yhdessä pienemmän poikasen kanssa perjantai-iltana lukemalla Dan Höjerin ja Stina Lövkvistin Cirkusdekkarna och juvelmysteriet -kirjaa. Sen jälkeen jatkoin hetken kuuntelemalla Maria Nikolajevan kuvakirjateoriaa.
Aamulla heräsin kamalaan päänsärkyyn ja lukeminen ei lähtenyt käyntiin. Onneksi päänsärky hellitti, sillä päivälle ilmaantui yllättävää ja hauskaa toimintaa. (Voitteko kuvitella, jopa lukemista parempaa). Kesken kaiken iski pakottava luovuuspuusta ja teimme poikasten kanssa Prinsessa Sinisilmän valmiiksi. Aloitin sitten lukemisen uudestaan Juan Gomez Juradon El Pacientella. Välissä kuuntelin, kun kuopus luki minulle ääneen Cirkusdekkarnaa. Mutta unohdin ihan kokonaan katsoa, mihin aikaan aloitin lukemisen eilen. Se oli aika myöhään, joten en oikeasti täytä kriteereitä, että olisin lukenut suurimman osan lauantain puolella.
Onneksi tämä ei ole aivan niin vakavaa, että tarvitsisi yöunet menettää vääristä ajoista ja vähäiseksi jääneestä sivumäärästä. Hauskaa on kuitenkin ollut. Kuvakirja-analyysia kuunnellessa sain ahaa-elämyksen Yö ei saa tulla kirjasta, vaikka se ei kuvakirja olekaan. Yritän saada ajatuksen "paperille" ja palaan sitten kirjaan uudelleen.
En ole vielä kertaakaan saanut aikaiseksi osallistua kimppamaratoniin. Voisi olla kiva kokemus. Pitäisi hoksata ajoissa järkätä aikaa ja suotuisat olosuhteet maratonille. Joku kerta vielä.
VastaaPoistaLasten kanssa ei ajan järkkääminen ole aina ihan yksinkertaista, mutta suosittelen kyllä.
PoistaLasten kanssa ei ajan järkkääminen ole aina ihan yksinkertaista, mutta suosittelen kyllä.
PoistaLukumaratonin kriteeri täyttyy siinä, että jonkinlainen osa lukemisista on luettu lauantaina. :) Eli puolikin tuntia riittää mainiosti! Vakavaa puuhaa maratoonaus ei tosiaan ole, vaan ilonen lukumieli on minusta tärkein juttu ja sivuja kertyy mitä kertyy.
VastaaPoistaKiitos Marika :) Joskus on kiva saada olla mukana, vaikka ei pysty täysillä olemaankaan. Nämä blogistanian haasteet ja maratonit, ja itse blogit tietysti, ovat mukavaa yhteisöllisyyttä muuten yksinäiselle "sudelle".
PoistaYhteisöllisyys on tosiaan hauskaa tässä maratonissa, joten sivumäärää ei kukaan onneksi vahdi. Hyvä yritys kuitenkin! :)
VastaaPoista