Ihana kirja, jota ei
valitettavasti ole taidettu suomentaa. Luin itse ruotsiksi.
Kirjoittajalla on
autistinen savant-henkilö, joka kertoo kirjassaan millaista on elää
erilaisena. Erityisesti koulumaailma ja lapset ovat julmia normista
poikkeaville. Tammet on myös synesteetikko. Yksi kirjan hienouksia
onkin, miten hienosti hän osaa kuvailla synestesiaa. Miten hän
näkee numerot ja sanat eri väreinä ja kuvioina ja miten hän sen
avulla osaa laskea päässä isoja (valtavia) lukuja uskomattoman
nopeasti.
Hän on myös
kielellisesti erityislahjakas ja osaa tällä hetkellä ainakin
yhtätoista kieltä, joista yksi on suomi. Lisäksi hän on luonut
uuden kielen suomen kielen pohjalta. Kielen oppimisprosessiaankin hän
osaa kuvailla hienosti. Tykkäsin siitä erityisesti ehkä siksi,
että huomasin ymmärtäväni muutamia islannin- ja romaniankielisiä
lauseita.
Kirjassa mainitaan, että
kaikilla on jonkin verran synesteettisä taipumuksia. Itse olen aina
nähnyt numeron ja esimerkiksi musiikin väreinä. Ikävä kyllä en
niin selvästi, että voisin tarkasti nimetä ja kuvailla värit. Ne
muistuttavat unikuvia, joita on aina vaikea kuvailla sanoilla. Enkä,
valitettavasti, ole saanut synestesiastani mitään matemaattisia tai
kielellisiä supervoimia. Enkä edes valokuvamuistia. Muuten minulla
kyllä on epänormaali muisti, muistan paljon asioita ja tapahtumia,
mutta en koskaan aikoja tai numerosarjoja. Enkä asioita, jotka eivät
vielä ole tapahtuneet, mutta joiden tulisi tapahtua (ts. olen
hajamielinen). Kerran kyllä väitin osaavani kalenterin ulkoa: ensin
on ensimmäinen tammikuuta, sitten toinen tammikuuta, kolmas
tammikuuta jne.
Tammetilla on myös
suunnattoman huono suuntavaisto. Mukava kuulla, että en ole ainut.
Ehkä sen puute ei sitten olekaan merkki älykkyyden puutteesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.