sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Alexis kouros: Gondwanan lapset

Toisenlainen lastenkirja. Aluksi en päässyt oikein mukaan tähän, mutta lopulta kyllä tykkäsin. Omat lapseni eivät kyllä taitaisi tykätä, mutta ehkä tämä onkin suunnattu nuoremmille, mutta en tiedä saavuttaako kirjan sanoma kovin pienen lapsen.

Kirjassa tarjotaan erilainen näkökulma uskontojen ja filosofioiden syntyyn, käytännönläheisen ja hauskan. Eläinekologin työ joutuu tarkastelun kohteeksi ihan konkreettisesti. Mikä oikeus heillä on tutkia ja sorkkia eläinten elämää? Eläinekologi joutuu myös edustamaan kohtalon sormea.

Kirjassa on ajatus, että lapsille pitäisi kertoa erilaisia tarinoita, ei satuja, joissa on aina onnellinen loppu. Minusta lapsilla on oikeus saduissa elämiseen, mutta ehkä molemmilla on paikkansa.

Ostaisin tämän aika varmasti lahjaksi joillekin tuttavilleni, jos he saisivat lapsia, mutta en missään nimessä kaikille. 

Nolottaa tunnustaa, mutta en muista koskaan kuulleeni Gondwanan mantereesta. Opinpa ainakin jotakin uutta.

1 kommentti:

  1. Kuono kohti tähteä ei nyt saa omaa postaustaan. Ihan kivoja loruja, lapset tykkää varmasti. Ei silti yhtä hyviä, kuin vauvalla on jontikka ja toisessa kupissa keksi.
    Miten palijo tästä kirjasta tykkää riippuu varmasti siitä, mitä tykkää kuvituksesta.

    VastaaPoista

Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.