Leppoinen lauantai

Vuosia sitten yksi rakas ystäväni kertoi luulensa minua noidaksi, kun kävi minulla kylässä ensimmäistä kertaa. Olin ripustellut yrttinippuja kuivumaan seinälle. Sanoin, mikä sai hänet nyt uskomaan, että en ole.  Siihen aikaan keräsin kasveja yhteisiä, nykyisin keräilen lähinnä ruoaksi, mausteeksi ja teeksi.

Tämän vuoden omenasato on niin myöhässä ja voittanut, että se ei kelpaa muuten säilöttäviksi, mutta ehkä kuvattavaksi. Onneksi sain keväällä omanasorvin. Sorvailen lisää lastuja kuvattavaksi, jos tämä yritys kuivatus onnistuu.
Sorvauksen ammattilaisena osaan käyttää sitä sorvia harjoittelematta, mutta minulla on uusi kiertoilmauuni, jonka käyttöä en oikein hallitse.
Haaveilin vihanneskuivurista, mutta päätin ensin kokeilla tuolla uudella uunilla, jos ei tarvitsisi ostaa erillistä laitetta. Jokainen laite vaatii säilytystilaa ja uskokaa pois, meillä on siitä paha pula.