torstai 27. elokuuta 2020

Kyselylomake suomenkielisen sielun hoidon tarpeesta ja saatavuudesta Ruotsin kirkossa

 Tutkimukseen pääsee klikkaamalla alla olevaa linkkiä. Siellä on myös tutkimuksen esittely.

Suomenkielisen sielunhoidon tarve ja saatavuus Ruotsin kirkossa, kyselylomake


Anne Bokma

Sielunhoito, sielunhoitoa, sielunhoidon

Suomi, suomeksi, suomenkielisen, suomenkielinen

torstai 16. huhtikuuta 2020

Dag 29 / päivä 29

Uppe innan tuppen och jobba. Tur att det fanns att göra, annars skulle jag ha somnat. Jag kom hem till lektionen. Jag vet inte om jag vågar erkänna det här men vår kommunikation under lektionen har blivit så lätt nu. Ingen behov att skicka papperslappar och riskera att läraren upptäcker oss. Vi har en officiell chat berdvis diskussion och då har vi kaffegruppen. Papperslappar skulle faktiskt fungera lite sämre när vi sitter så långt borta från varandra. Duvorna skulle ha brottom.
Och nu orkar jag inte kolla rättstavningen.

-------

Aikainen mato tulee linnun nappaamaksi. Onneksi töissä oli töitä, niin pysyy paremmin virkeänä ja jaksaa vaikka sattuisi väsyttämäänkin. Koska eilen meni myöhempään sen kummallisen kokouksen takia pääsin aiemmin tänään ja ehdin hyvin luennolle ja vielä tekemään vähän muita opintoja ennen sitä. Luennon aikainen kommunikointi toisten kanssa on noussut aivan uudelle tasolle, kun enää ei tarvitse lähetellä paperilappuja. Se muuten olisikin aika hankalaa näin etänä.

Päivä 28 / Dag 28

Tänään piti alkaa koulu etänä. Olin siitä suunnattoman vihainen, koska meille tuli pari viikkoa sitten viesti, että aloitamme viikolla 17. Eilen neljän (16) jälkeen tuli viesti tämän päivän tunneista. Osoittautui, että yhtään mikään ei toiminut aluksi. Sitten kun alkoi toimimaan niin myös töissä näytettiin, että kyllä sielläkin osataan ja 4 min varoitusajalla oli lähdettävä kokoukseen sinne. Siellä meni yliajalle, mikä on siinä mielessä hyvä, että taidan lähteä huomenna vähän aiemmin töistä ja päästä tähän koneen ääreen etäileen.

Hirmuinen harmi, että koulu hoitaa asioita niin huonosti, se saa karvat pystyyn ja muuten mielenkiintoiset aiheet tuppaavat ärsyttämään. Tänään vielä jäi puolelta porukasta eka luento kuulematta. Tietysti se oli varmasti kaikkein mielenkiintoisin luento koko kurssilla.

Siitä asioiden hoitamisesta, tämä tuli kuulemma niin yhtäkkiä, että meille ei saatu tunnuksia valmiiksi. Tässä oli kuitenkin 4 viikkoa aikaa.

________

Skolan började i dag. Även jag är väldigt förlåtande så här under katastroftider var det här under all kritik. Bättre att jag inte säger mera om det,konstaterar bara att det kan inte bli mycket sämre. Ändå hade vi en av de bästa lektioner i dag. Jag börjar få lite självtroende på det jag själv skriver och säger och får så mycket från medstudenter och från den härliga läraren.


tiistai 14. huhtikuuta 2020

Päivä 27

Aika vaikea edes puhua mistään  karanteenista nyt, kun olen taas töissä. Pitää yrittää muistaa kaikki mahdolliset varovaisuusjutut, että ei vain tartutaan itseään tai muita, jos itse onkin jo tartutettu. On jotenki liian helppoa ajatella, että ei täällä pienellä paikkakunnalla saa tartuntaa. Tosiasia kuitenkin on, että kyllä saa. Eihän täällä säästytä muitakaan taudeilta. Sitä paitsi täällä on jo ollut monta tapausta ja ilmeisesti niiden tartuntaketjujakaan ei ole saatu jäljitettyä.

Harjoittelu on siis ohi ja opinnoista ei ole mitään tarkempaa tietoa. Tulin siis takaisin töihin. Katsotaan niitä opintojasitten joskus. Kävin ruokatunnilla Anne Frankin museossa virtuaali kierroksella. En osannut odottaa sen olevan niin iso talo. Kuvittelin aina sen pelkäksi vinttihuoneeksi. Miten ihmeessä niin isoa lisäosaa ei huomattu? En ole ainut asiaa ihmetellyt, kysymys oli esillä museon sivulla. Kukaan ei osaa selittää, miten se säilyi huomaamatta niin kauan.

torstai 9. huhtikuuta 2020

Päivä 22

Olen koittanut saada kunnialla loppuun etäharjoitteluni. Paljon voi tehdä etänä, mutta ymmärrän työntekijöiden turhautumisen, kun ei voi tavata ihmisiä niissä tilanteissa, joissa se olisi ehdottomasti tarpeellista. Omien opintojeni ja huomisen jumalanpalveluksen osalta sanoisin, että liturgista laulua on ollut vaikeaa harjoitella etänä. Onneksi meillä sentään on piano. Saarna julkaistiin netissä jo eilen, pieni varaslähtö, mutta onpahan siellä, jos joku sitä hoksaa etsiä.

Eilen oli kellokeskiviikko. Luin jostain sen olevan vanhaa perinnettä ja liittyvän siihen, että lehmille laitettiin kello kaulaan ja päästettiin laitumelle. Ihanko oikeasti?  Missä päin? Vai olisiko nimi kuitenkin perua kirkonkellojen vaientamisesta? Meillä on kevät edellä normaalia kevättä, mutta en taitaisi vielä päästää lehmiä ulos. Ehkä joskus 1,5 kk päästä.




Pääsiäskukat


lauantai 4. huhtikuuta 2020

Dag 17/ päivä 17

Nu har jag missat flera dagar! Dessutom har jag tappat räkningen hur många. Jag har haft en del skrivuppgifter och efter det är lusten att skriva lite till helt borta. Egentligen har jag inga aktuella uppgifter men jag försöker vara steget före för att nästa veckorna kommer att bli häftiga. Nästa vecka är min sista praktikvecka och jag ska jobba här i hemmaförsamlingen på fredag. Allra roligaste under veckan har varit att planera det. Vi bestämde även att jag ska spela in predikan i förväg så nu värmen jag bastustugan för att kunna hålla predikan (igen) i lugn och ro. 

Efter påsk ska jag tillbaka till jobbet. Skolan var alldeles för osäker om de lyckas att fortsätta med undervisningen och jobbet finns fortfarande kvar så bäst att fara dit så länge det finns. Efter det beslutet har jag hört från skolan att de ska fixa nåt sätt att ha undervisning. Därför lär jag inte ha tid för någonting annat. Det är synd för att jag har ett jätterolig slöjdprojekt på gång. Jag lovar att ha bilder på den imorgon, eller övermorgon.

------------------------------

Kamalasti muuta kirjoitettavaa, niin ei tahdo riittää virtaa tänne. Tänään on kuitenkin läes vapaapäivä. Aion kuitenkin tehdä saarnan äänityksen, niin saan sen pois alta. Lämmitän mökin sitä varten, niin ei tarvi täällä talossa häiritä muita mölinällä. (Saarna ei ole mölinää, mutta voi olla, että mölisen äänenavauksen.)
Aamulla esikoinen meni pikkukoiran kanssa lenkille. Isompi on tottunut, että hän saa mennä mukaan, ei pikkukoira. Kamala järkytys. Onneksi kuopus keksi, että nyt voi ottaa esille lempilelun, jonka pikkukoira aina raatelee rikki, eikä sitä voi oikeastaan koskaan käyttää. Sen jälkeen kävin itse isomman koiran kanssa hangella. Kummasti se kantaa koiraa, ei minua. Tai kantoi kyllä, kunnes ei enää kantanut. Koiran kanssa saa kyllä olla varovainen hangella, etteivät loukkaa tassuja.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Päivä 15

Eilen jäi päiväkirjailu väliin. Oli muuta luovaa hommaa ihan tarpeeksi. Ensin oli yksi etäluento ja illan yritin etsiä siihen kirjallisuutta. Siinä välissä yritin saada tehtyä yhden videonpätkän. Se onkin haastavaa hommaa. Onneksi sain ystävältä kätevän vinkin, miten saan sen filmin lähetettyä eteenpäin. Se olikin lopulta helpoin osa. Tai ei itse puhuminen ollut vaikeaa, sen olin jo hionut kohdalleen.  Mutta kameran asettelu ja erityisesti kamerassa näkyvän kuvan siedettävyys olivat haasteellisia.
Tänään vein lapsen ulkotreeneihin. Ero siihen sentään koko päivä mennyt, mutta jonnekin aika taas hupeni. Luulin saavani aikaan vaikka mitä, niin ei hupene aika matkoihin, mutta en nyt ole ihan varma onko se niin. Toisaalta, kun oikein mietin, niin on nyt ehditty paljon kaikenlaisia pikku juttuja, joille ei tahdo olla aikaa.