keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Kristiina Vuori: Disa Hannuntytär

Oli tämä lopulta ihan mielenkiintoinen kirja. Minusta jonkin verran liian pitkä, mutta ei täysin toivoton.
Juoni on aika yksinkertainen ja tavanomainen: nuori leski pakenee poikansa kanssa läpi Suomen, ei saa apua läheisiltään, vaan muilta yllättäviltä tahoilta, rakastuu, kadottaa rakastettunsa ja löytää uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Mutta en aio paljastaa juonesta sen enempää.
Parasta antia oli ehdottomasti lopussa oleva historia tietopaketti. Se ei silti toimisi yhtä hyvin ilman edeltävää kertomusta. Tällaisista historiallisista romaaneista, joissa ensin seikkaillaan ja sitten kerrotaan tarinan taustoista, paikoista ja historiallisista faktoista, tykkään. Lisäksi keskiaikaisia vaatteita ja asusteita kuvaillaan yksityiskohtaisesti ja mielenkiintoisesti, jos sellainen siis sattuu lukijaa kiinnostamaan. Törmäsin myös itselleni tuntemattomiin keskiaikaisiin työkaluihin. Silti kertomus osa oli mielestäni liian pitkä, jossain vaiheessa alkoi jo olla epätoivoinen olo, että vieläkö tässä tulee näitä ihan turhia väärinkäsityksiä ja käänteitä.
Minua häiritsi, että päähenkilön nimi oli Disa. Ehkä ajattelen ihan väärin, mutta käsittääkseni suomen kielessä ei vielä keskiajalla ollut d-äännettä. Hannuntytär kuitenkin viittaa suomenkieliseen ihmiseen. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Vuorelta on ilmestynyt muitakin kiinnostavan oloisia kirjoja, mutta ne ovat vielä paljon pidempiä, joten en tiedä uskaltaudunko tutustumaan lähemmin.
Ehkä jo huomasittekin, että tykkään kompakteista ja ytimekkäistä kirjoista. Ja kyllä, joskus pitkäkin kirja voi olla sellainen. Mutta lähes aina pitkä kirja on - pitkä.

8 kommenttia:

  1. Hei laitoin just tämän kirjailijan uusimman teoksen lukulistalle mutta nyt pitää kyllä miettiä jaksanko alkaa lukemaan sitä.

    VastaaPoista
  2. Kyllä se voi olla ihan lukemisen arvoinen. Uskon kokeilevani sitä jossakin vaiheessa. Se vaikutti mielenkiintoiselta.
    Olen oppinut rohkeammin kokeilemaan kirjoja ja jättämään kesken, jos ei miellytä. Ennen tuntui, että kaikki aloitetut on uettava kokonaan.

    VastaaPoista
  3. Mulla sama tuon kirjojen kesken jättämisen kans. Jää pitkäksi aikaa syyllinen olo, jos joku kirja jää kesken. Ja näitä kesken jääneitä on tietenkin omatunnolla paljon, joten pakko yrittää minimoidan tämä taakka.

    VastaaPoista
  4. Siitä pääsee, kun päättää, ettei se ole mikään synti. Helpommin sanottu kuin tehty.....

    VastaaPoista
  5. Lukisin Vuoren kirjoja, mutta karttelen tiiliskiviä. Aiheet kiinnostaisivat.

    VastaaPoista
  6. Tiiliskivet on tehokkaita kartoittajia. Tämä oli yksi niistä mainitsemistani tylsistä historiallisista romaaneista. Parantaja kiinnostaisi aiheena enemmän

    VastaaPoista
  7. Tiiliskivet on tehokkaita kartoittajia. Tämä oli yksi niistä mainitsemistani tylsistä historiallisista romaaneista. Parantaja kiinnostaisi aiheena enemmän

    VastaaPoista
  8. Tiiliskivet on tehokkaita kartoittajia. Tämä oli yksi niistä mainitsemistani tylsistä historiallisista romaaneista. Parantaja kiinnostaisi aiheena enemmän

    VastaaPoista

Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.