torstai 2. kesäkuuta 2016

Haave

Mulla on yksi haave, tai on pari muutakin, mutta nyt paljastan yhden: Haluaisin olla hyvä jossain, jossain joka ei oo matikka -ei se kala eikä se toinenkaan. Eikä edes kutominen. Jossain kiinnostavassa, hauskassa ja, tai edes tai, hyödyllisessä.

Miksi en voi osata piirtää, kirjoittaa tai olla muuten kielellisesti lahjakas. Tavalla tai toisella, mutta mieluiten sekä että. Harjoittelemalla oppii, niinpä tietysti, mutta oikeasti ei opi, jos ei ole minkäänlaisia lahjoja asiaan tai sitten ihan rajattomasti aikaa ja resursseja opetella. Haluaisin erityisesti osata piirtää, siis taas silleen ei vain konepiirtää, siinä erityislahjakkuus ei ole hauskaa eikä hyödyllistä ilman sunnittelutaitoa ja innovaatioita. Kun joku sitten sanoo, että harjoittelemalla oppii, kuulostaa se korvissani ihan samalta, kuin sanottaisiin, että heilauta vaan ahkerasti käsiä, niin opit kyllä lentämään. Harjoittelun sitä muutes lapsena, arvatkaapa opinko. Enää en edes haluaisi, en tykkää korkeista paikoista.

Toisaalta, ehkä nykyään haaveilen vielä enemmän, että jaksaisin tehdä edes niitä kivoja juttuja, joissa olen huono. Ihan jo vaikka pitää blogia, värittää ja perkata kukkapenkkiä.  Ai niin muuten, siinä olen ihan hyvä ja se on kivaa. Toisaalta, ehkä en olekaan niin hyvä, kun rikkaruoho tuntuu vastaavan koko pihan.


3 kommenttia:

  1. Haaveet, toiveet ja tavoitteet ovat elämä suola:) Ojensin Sinulle kukkakimpun kesäisen palkintohaasteen muodossa: http://mummomatkalla.blogspot.fi/2016/06/blogger-recognition-award.html

    VastaaPoista
  2. Ilman haaveita ei oo elämää, on vain selviytymistä.

    Mä haaveilen kaikenlaisesta, kutomisesta, piirtämisestä ja sen sellaisesta.
    Ja siitäkin että osais lujuusoppia :-D

    VastaaPoista
  3. Jatka haaveita, usko itseesi. Sitä on mitä on ja aina oppii jotakin uutta!! Nöyränä tarttuu ihoon enemmän!

    VastaaPoista

Ilahduta kommentillasi sekä minua että kanssalukijoita. Kommentit ovat blogin ainoa polttoaine.